Valtaosa koronatukea saaneista yrityksistä ei olisi tarvinnut tukea, koska ne olisivat pysyneet voitollisina myös ilman sitä. Asia ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta, joka tarkastelee koronakriisin seurauksena käyttöön otettujen yritystukien kohdentumista erilaisille yrityksille.

Etlan mukaan on huomionarvoista, että tuet kohdentuivat systemaattisesti useammin vähemmän tuottaville yrityksille sekä sellaisille yrityksille, jotka eivät vaikuta normaaliaikanakaan elinkelpoisilta. Tuottamattoman toiminnan keinotekoinen säilyttäminen vaikuttaa tutkimuksen mukaan haitallisesti tulevaan tuottavuuskehitykseen.

ETLA:n sivuilla kerrotaan:

[…] koronatuet kohdistuivat useimmiten (noin 70 %) yrityksiin, jotka olisivat olleet voitollisia ilman tukeakin. Voitolliseksi tuet tekivät vain harvan yrityksen (noin 1 % yrityksistä).

Kansainvälisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella yritystuet ovat onnistuneet lisäämään työllisyyttä ja pienentämään yritystoiminnan sulkemisen todennäköisyyttä. Tukien vaikutukset ovat kuitenkin olleet usein suuremmat pienille yrityksille kuin suurille yrityksille.

– Myös koronapandemian alussa myönnetyt tuet ovat olleet vaikuttavampia kuin myöhemmin myönnetyt, mikä laittaa pohtimaan sitä, olisiko tukien myöntäminen pitänyt lopettaa jo aiemmin, sanoo Etlan Olli Ropponen.

Huonosti kohdistetun yritystuen riski on et se ylläpitää yriyksiä, joiden pitäisi antaa kaatua terveiden tai uusien yritysten tieltä. Aika huoletta voi väittää että koronatukien tarkoitus oli pitää kaikenlaisia yrityksiä pystyssä, jotta ei olisi tullut konkurssiaallon seurauksena työttömyysaaltoa. Mut vaikka se oli tukien tarkoitus, näyttää siltä että 70% tukia saaneista yrityksistä ei välttämättä olis tarvinnu niitä.

Etlan tutkimus (pdf) kertoo zombie-yrityksistä jotka sai koronatukia, myös muissa maissa kuin vain Suomessa. Ne määritteli zombien yritykseksi, jonka käyttökate ei riittänyt kattamaan rahoitusmenoja koronaa edeltävillä vuosilla 2017-2019 ja jotka on ollu olemassa vähintään viisi vuotta.

Rapsassa on kätsyjä graafeja (s. 28-34), joista selviää miten eri tukimuodot osui eri aloilla zombie-yrityksiin. Osa tuista vältteli niitä ja osa näyttää painottuneen niihin. Eroa on myös sillä oliko kyse lainamuotoisesta vai avustusmuotoisesta tuesta.

Siinä missä zombie-yrityksiä on 5,2 % kaikista yrityksistä, tukia saaneiden zombie-yritysten osuus on 7,2 %. Erityisesti havaitaan, että zombie-yritykset ovat saaneet Business Finlandin häiriörahoitusta muita yrityksiä useammin (11,3 % vs 5,7 %). Lainamuotoisten koronatukien osalta keskeinen havainto on, että niitä sai hyvin harva yritys, vain 0.08 % kaikista yrityksistä. Jakautumisen osalta lainamuotoisia tukia kohdistui useammin zombie-yrityksille kuin muille yrityksille.

Iso osa tuista meni yrityksille, jotka olisivat olleen voitollisia myös ilman tukia:

[…] valtaosa yrityksistä (69 %) olisi ollut voitollisia myös ilman tukea vuonna 2020. Nämä yritykset eivät olisi tarvinneet tukea selvitäkseen kriisin yli. Toiseksi eniten (30 %) on sellaisia yrityksiä, jotka olivat tappiollisia myös tukien jälkeen. Näiden tappiot ovat olleet pienempiä tukien seurauksena, mikä on voinut kasvattaa niiden todennäköisyyttä selvitä kriisin yli.

[…] vuonna 2021 sellaisia yrityksiä, joiden tulos muuttui positiiviseksi tukien ansiosta, on verrattain vähän

Rapsa arvioi että koska tuet vaikutti yritysten voitollisuuteen vähemmän vuonna 2021 kuin 2020, tukien tarve oli vuonna 2021 pienempi.

Yritystuet on työkalu siinä missä muutkin, niitä voi käyttää jonkin tavoitteen saavuttamiseksi tai jonkin ongelman aiheuttamiseksi. Tämän rapsan perusteella vois arvioida et iso osa koronatuista meni yrityksille jotka niitä ei oikeastaan tarvinnu tai yrityksille, joiden keinotekoinen pystyssäpitäminen ei ole isommassa kuvassa järkevää. Toinen keskustelu on sit et onko sellaisia työkaluja olemassa joilla voidaan annetussa ajassa erottaa toisistaan yritykset joita kannattaa tukea niistä joiden tukemista voi välttää.