Artikkeli kertoo Kemijoki Oy:n pumppuvoimalasta, jota ne suunnittelee Ailangantunturiin. Rakentamispäätös on artikkelin mukaan tulossa vuonna 2028.
Kemijoki Oy:llä on vasta hyvin summittainen, 600 - 800 miljoonan haarukkaan asettuva arvio Ailangantunturin pumppuvoimalan rakennuskustannuksista. Kustannuksia kasvattaa esimerkiksi neljän kilometrin maanalainen vesitunneli.
Hankkeen lopullinen hintalappu paljastuu vasta vuosien päästä, kun selviää millaisen voimalan rakennukselle yhtiö saa luvan, jos sellaisen ylipäätään saa. Ympäristövaikutusten arviointi Kemijärvellä on vasta alkamassa.
Kemijoki Oy:n suunnitelmissa on Ailangantunturin voimalan lisäksi useita muitakin pumppuvoimaloita. Niiden yhteisteho olisi noin 2000 megawattia.
Hallitus satsaa nyt siihen, että Suomeen saadaan pian ensimmäinen pumppuvoimala ja mielellään myös useita lisää. Pumppuvoimalat pääsevät hallituksen päätöksellä luvituksen pikakaistalle. Se tarkoittaa, että ympäristö- tai vesitalousluvan käsittelyn tulisi hoitua aluehallintovirastossa vuodessa.
Mitä investointitukiin tulee, [ympäristöministeri Kai] Mykkäsen mukaan suomalaisten veronmaksajien panostukset ovat “pieniä kaloja” eli lähinnä täydennystä EU-tason tukiin. Kymmeniä miljoonia vai satoja miljoonia, siihen ei Mykkänen ota kantaa.
Vielä epäselvissä asioissa on onko pumppuvoimala kannattava, sähkön hinnan pitää vaihdella jotta se voi pumpata vettä halvalla sähköllä ja myydä sen myöhemmin kalliilla. Artikkeliin haastateltu professori arveli kannattavaksi hintaeroksi 50€/MWh. Proffan mukaan hintaeron pitäisi olla päivittäinen, ilmeisesti ajatuksena on et voimala pumppaisi joka päivä vettä ja päästäisi sen turbiinien läpi alas. Nythän ei vielä ole sellainen tilanne, vaan meillä voi olla viikko kallista sähköä ja viikko halpaa tai talvi kallista ja kesä halpaa. Kun voimalan kapasiteetti on joku rajallinen, sitä pitäisi päästä pyörittämään päivittäin jotta se tuottaisi rahaa. Vaihtoehto on maksaa sen kapasiteetista, eli vaikka voimalaa ei juuri nyt tarvittaisi, se saisi rahaa siitä et se on olemassa niitä kertoja varten kun sitä tarvitaan.
Toinen epäselvä asia on saako voimala ympäristöluvan. Vois olettaa et tämäkään ei kelpaa kaikille ja kovin montaa vastarannankiiskeä ei tarvita hankeen hidastamiseen tai pysäyttämiseen oikeusasteissa.
Kolmas epäselvä asia on EU-tukien määrä. EU tukee erilaisia hankkeita, mut ei ole vielä selvää millaista tukea tämä hanke voisi saada.
Luulisi että tällaisia painovoimalla toimivia evergiavarastoja voisi tehdä vanhoihin kaivoksiin missä tunneleita on valmiina kilometrikaupalla. Sieltä vaan nollahinnoilla järkäleet sähköllä ylös odottamaan, ja kalliiseen aikaan sähköä tuottaen alas. Väliäkö sillä mikä sen hyötysuhde on, kun se lataa vain kun se on ilmaista ja purkaa vain kun siitä saa jotain. Jos hinta on tasainen niin sitten se ei tee mitään.
Ensin kaivetaan kaikki arvokas ulos ja sitten nyhjäistään tyhjästä lisää rahaa antamalla automatiikan jongleerata kiviä tyhjissä tunneleissa.
Kaivoksessa pitäisi saada pumput sinne pohjalle, koska vesi pitää työntää ylöspäin, se voi olla työturvallisuuden kannalta iso ongelma. Vettä ei voi nostaa imulla kovin korkealle, koska liian suuri korkeusero aiheuttaa tyhjiön sen alla olevassa vesipatsaassa ja vesi alkaa kiehumaan.
Eikös just tälläsestäkin oo tässä joskus uutisoitu? (En muista että etenikö vai kaatuiko hanke)
Tuollaisia vekottimia kutsutaan painovoima-akuiksi (gravity battery), vaikkakin gravitaatioakku olisi oikeampi nimi. Gravitaatiossa ei ole kyse voimasta, mutta suomen kielessä taidetaan edelleen suosia tuota vanhaa painovoima -termiä.
Pikaisella guuglauksella löytyy Vattenfallin blogi-postaus “Betoniharkoista tulee painovoima-akkuja”, jossa höpistään ensimmäisestä suuren mittaluokan kaupallisesta gravitaatioakusta, joka on rakenteilla Kiinassa. Sen varastointikapasiteetti on 100 MWh, ja artikkelin mukaan sen olisi pitänyt valmistua viime syyskuussa.
