Itseäni ihmetyttää, että mihin ne varta vasten vaaleilla valitut poliitikot ovat kadonneet koko Sote-keskustelusta? Ei siis eduskunta, vaan ne helvetin aluevaltuutetut? Jo se että julkista keskustelua käy vain ministerit ja sote-pomot, samalla kun aluevaltuustoja ei kuulu ja näy kertoo aika vahvasti siitä, että koko uudistus on täydellisen epäonnistunut.
Se, että kilpailijoita ei ole syntynyt kertoo joko siitä, että Visa ja MC toteuttavat tuon asian kustannustehokkaasti, ja kilpailu on siten mahdotonta, ja/tai sitten bisneksen ympärillä on sellainen määrä säännöstöä ja Visa/MC:lle annettuja erityisetuja, että kilpailu on käytännössä mahdotonta.
Tämän lisäksi on vielä ensimmäisen toimijan etu jota on vaikea murtaa maksukorteilla. Kuluttaja ei ota käyttöön maksukorttia jolla ei voi maksaa missään, ja kauppias ei ota käyttöön maksukorttilaitetta joka tukisi vain kortteja joita kukaan ei käytä.
Tätähän on tavallaan jatkunut jo jonkin aikaa. Oikeuskansleri sai esimerkiksi osakseen paljon kritiikkiä kun hän oli mukana torppaamassa korona-rajoitusten pahimpia ylilyöntejä, esimerkiksi Uudenmaan sulku loppui samantien kun oikeuskansleri antoi asiasta lausuntonsa. Hän sai myös paljon kritiikkiä siitä, että haukkui Sanna Marinin hallituksen lainvalmistelun maanrakoon.
Se mikä näissä kriiseissä on tullut selväksi on karu totuus siitä että säädetyt lait eivät taivu kriisinhallintaan sillä tavoin kuin lainsäätäjä haluaa ja olettaa. Ja sekös sitten harmittaa kun joku tuleekin ja toteaa että laitonta on.
Loputon työttömien armeija mahdollistaa työssäkäyvien palkkojen ja oikeuksien loputtoman polkemisen, jota on tehty nyt yli kolme vuosikymmentä.
Mielestäni tässä kuitenkin unohtuu se Eläke-Ponzin vaikutus. On hyvin helppoa ottaa vaikka suomalainen työntekijä ja verrata tämän palkkatasoa ja palkkakehitystä, ja omaisuuden kartuttamista johonkin verrokkimaahan. Vertailun ongelmaksi tulee kuitenkin usein muutama asia, jotka medialukutaitoisen pitäisi ymmärtää:
Kun puhutaan varallisuuksista, eläkesäästöt monissa maissa ovat yksityisiä, ja siksi ne lasketaan henkilön varallisuudeksi. Suomessa niitä ei lasketa. Tämä poistaa suomalaisen keski-ikäisen, keskituloisen työntekijän tilastollisesta kansainvälisesti vertailukelpoisesta varallisuudesta sellaiset satatuhatta euroa.
Onko vertailun kohteena ollut yksilö vai kotitalous? Yleensä kotitalous, mikä johtaa siihen että kulttuurillinen vaikutus lisääntyy, maat joissa on paljon yhden hengen kotitalouksia (kuten Suomi) vaikuttavat köyhemmiltä kuin maat joissa niitä on vähemmän (esimerkiksi Italia), vaikka yksilöinä mitattuna asia olisikin toisinpäin.
Tuloista puhuttaessa yleensä katsotaan joko nettotuloja, tai kuitilla näkyvää bruttosummaa. Ensimmäisessä toki näkyy verojen ja vähennysten vaikutus, mutta molemmista, myös jälkimmäisestä, puuttuu merkittävä osa siitä Eläke-Ponzista. Työnantajan osuus eläkemaksuista on piilotettu tilastoitavasta datasta kokonaan. Se on 17,4% maksetusta palkasta. Jos siis verrataan palkkoja ja niiden kehitystä, on eläkemaksujen nousu tällä ja viime vuosituhannella ylivoimaisesti merkittävin vakuttava tekijä palkkakuitin kokoon ja kehitykseen. Työnantajan kulut ovat kasvaneet yli 10 prosenttiyksikköä 90-luvun lamasta, ja se kaikki on suoraan pois palkkakuitilta, ja työntekijän vertailukelpoisista tuloista. Ja suomen eläkejärjestelmän ansiosta se ei myöskään näyttäydy palkansaajan varallisuutena, mitä se eläkemaksu jonkun mielestä voisi ollakin.
Itse näen kyllä eron noissa joukkuelajien kansallisissa sarjoissa ja muissa urheilutapahtumissa. Ei niissä edusteta maata vaan sitä joukkuetta. Urheilijat ovat käytännössä vain töissä seuroissa, siinä missä vaikkapa maajoukkuekisoissa ollaan edustamassa maata. Vähän outoa olisi kieltää työluvan omaavaa ihmistä tekemästä palkkatyötään. Miksi urheilijan palkkatyötä pitäisi rajoittaa tiukemmin kuin minkä tahansa muun työntekijän?
Yksilöurheilu taas tipahtaa vähän tuohon välimaastoon. Niissä urheilija yleensä edustaa maataan eikä mitään seuraa. Tämä on ihan rakenteellista monissa lajeissa, maakohtaiset lajiliitot hääräävät siellä taustalla. Tällöin rajoittaminen on enemmän perusteltua, vaikka todellisuudessa työtä se urheilu on myös niissä lajeissa. Teknisesti kuitenkin niissä ei juuri ikinä ole kyseessä työsopimus samalla tavoin kuin kansallisissa joukkueurheilusarjoissa.
Jännää kun Caruna-kaupat tehnyt Pekka Haavisto on kuitenkin vaalien ykkössuosikki?
Voipi tulla ihan mielenkiintoiset vaalit kuitenkin. Kyllä Haavisto todennäköisesti voittaa, mutta toiselle kierrokselle on tunkua. Itse veikkaisin että Haaviston lisäksi siellä on joko Stubb tai Halla-aho. Muilla ei ole loppujen lopuksi mahdollisuuksia
Jos ja kun Jutta Urpilainen on SDP:n ehdokas, voidaan siellä unohtaa toinen kierros. Jos Sanna Marin sekoaisi ja lähtisi ehdolle, niin sitten tilanne olisi tyystin eri. Mutta kukaan muu puolueessa ei pääse kolkuttelemaan toisen kierroksen ovia.
Olli Rehn oli aiemmin suosikki, mutta Mika Aaltola syö samasta äänestäjälaarista siitä huolimatta että ehdokkaiden profiilit ovat hyvinkin erilaisia.
Kiitos! Hyvää loppulomatekemistä tunailla apk:iden kanssa.
Hetkinen, onnistuuko tuo Plussa mobiilikortin käyttö siis pelkästään kellolla? Itse olen jo vuosia voivotellut että aivan turhaa hommaa maksaa kellolla kaupoissa kun pitää kuitenkin kaivaa sitä korttia/puhelinta esiin jotta saa normaalihinnat tuotteille (alennukset/bonukset joita saa kortilla jonka omaa pari miljoonaa suomalaista eivät ole alennuksia/bonuksia, vaan se normaali käypä myyntihinta).
Jos on kuitenkin mahdollista tehdä tämä ilman puhelimen esiin ottamista pelkällä kellolla, niin kiinnostaisi tietää että miten.
Itse taas koen, että ilmasto on se merkittävin syy jäädä tänne. Suomessa vaan on pirun stabiili ilmasto, ei tarvitse pohtia hirmumyrskyjä yms. Ja tämä stabiilius on tulevaisuudessa vieläkin tärkeämpää. Toki ääri-ilmiöt lisääntyvät täälläkin, mutta hyvin todennäköisesti paljon pienemmässä mittakaavassa kuin muualla maailmassa.
Valitettavasti ilmaston kaverina on talvella tuo saatanan pimeys. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän se tuntuu itseeni vaikuttavan.
Kiittämätön on viranomaisen työ. Jos reagoidaan liian vakaasti harkiten eli hitaasti, niin tulee satikutia siitä että “ei tehty mitään” vaikka “kaikki merkit oli ilmoilla”. Jos reagoidaan liian proaktiivisesti, niin sitten tulee satikutia siitä että ei selvitetty asioita juuria myöten heti alkuunsa.
Todennäköisesti siis tällä kertaa kyseessä on kuitenkin tapaus jossa olisi ollut hyvä selvitellä asioita paremmin ennen toimia, mutta jossain toisessa tilanteessa selvityksen odottaminen olisi taas voinut johtaa vakaviinkin seuraamuksiin.
Millä tavalla nämä lisäisivät työllisyyttä?
Toki työllisyydestä on tullut joku poliitikkojen pyhä lehmä joka on itse oma tarkoituksensa. Se että kaikilla olisi töitä ei automaattisesti tarkoita että kaikki tuottaisivat arvonlisää yhteiskunnalle.