Sain vihdoin ja viimein Dwarf Fortressin toimimaan mäkilläni, joten aion lähinnä tehdä järkitouhuja eli olla luolassani ja juoda kaljaa. Siellä näen pikku-ukkoja jotka ovat luolassa ja juovat kaljaa. Iske maata! Tällä kertaa taida nimetä nämä älykääpiöiksi, ja laittaa ne aina saman tien kiillottamaan jokainen tunneli jonka ne kaivaa.

Tallissa on taas pidempään vaan tullut hoidettua pakolliset korjailut alta pois, mutta jälkien siivoaminen on jäänyt johonkin myöhemmälle ja nyt ollaan siinä pisteessä että ei siellä enää voi tehdä oikeasti yhtään mitään kun joka nurkka on jotain sontaa täynnä. Tänään vähän jo aloittelin sillä että kasasin työkaluvaunun takaisin suunnilleen iskuun ja keräilin ilmeisimmät roskat pois kuljeksimasta. Huomenna voisi projektia jatkaa ja siirrellä romuja edelleen omille paikoilleen ja syytää kaikenlaista sontaa ovesta ulos. Jo pidempään on tullut kalusto hommattua ja rakennettua sen mukaan, että kaikki mikä ei ole seinän vieressä kiinteästi on pyörillä, mutta eri yksiköitä on vähän huono siirellä paikasta toiseen jos lattia on täynnä tiessunmitä romua.

Tallin siivouksen yhteydessä pitäisi järjestää myös kylmä ulkovarasto kuosiin ja lykkiä sinne ruohonleikkurit ja muu rekvisiitta mitä ei ennen kevättä tarvitse. Saa nähdä mihin yksi viikonloppu riittää. Ensiviikolla on sentään päivä lisää kun liitot ilmoitti lakkoilusta, joten sekin päivä menee sitten rästihommia siivotessa.

Aikaisemmin tänään tuli käytyä vähän isommin kauppareissua ja takaisintullessa saikin ajella viittäkymppiä kun lähtiessä alkanut vesisade vain jatkui siitä huolimatta että lämpömittari näytti miinuslukemia. Yhtään minkäänlaista pitoa ei ollut missään, onneksi oli kanssa-autoilijatkin todenneet saman ja kaikki edettiin hyvin hyvin rauhallisesti kohti omaa määränpäätä pitkien turvavälien kera. Valoristeyksestä oikealle kääntyessä etuvetoautokin nosti perän irti ja hetken aikaa mentiin kahva edellä. Onneksi seuraava liittymä oli heti vieressä, joten luisteluun oli käytössä kaksi kaistaa ilman vastaantulijoita. En muista milloin olisi viimeksi tullut noin liukkailla ajettua, mutta onnettomuuksia ei onneksi matkanvarrella näkynyt. Pari täysperärekkaa oli tosin pysähtynyt keskelle tietä, ilmeisesti toinen oli luistellut melkein ojaan ja perässätulija melkein osunut edellämenevään, mutta tuostakin selvittiin sillä että hidastelin kävelyvauhtiin kun hätävilkut ilmestyivät mutkan takaa ja kahden rekan kuskit suorittivat liikenteenohjausta apua odotellessa.

Aika raskas työviikko takana niin melko pitkälti varmaan rötköttelyä tiedossa. Hommasin old school videokameran niin ehkä siihen tutustumista ja kenties valokuvaus- tai tuftausjuttuja jos jaksaa. Nyt tuntuu tarpeelliselta olla suunnittelematta liikaa menoja vapaille kun arki on ollu viime aikoina sen verran kuluttavaa. Pieni retkeily ei kyllä tekis pahaa jos vaan säät sallii.