Kyllä nyt kelpaa
- ladata kiesiä
- pestä pyykkiä
- kastella pihaa
- käydä suihkussa keskellä päivää (lämminvesivaraaja)
Tossa kun hinta oli halvimmillaan, niin siirtohinnan vähennysten jälkeen hinta oli siltikin negatiivinen ➡️ sähkölaskun summa pienenee mitä enemmän käytettiin.
Niin halpaa et Fingridin sähköjärjestelmän tila ja tuotanto ja kulutus on tilapäisesti hajalla.
Ei kai pihan kastelu ole sen kannattavampaa halvan sähkön aikaan?
Sadettimet pihalla ja tollanen noin 1500W pumppu imee vettä ojasta ja syöttää sadettimille. ;)
Aijai onpa hyvä lähtökohta sille, että huomenna meilläkin siirrytään pörssisähköön. Toivottavasti jatkuu näin mahdollisimman pitkään.
On ollut kyllä jännää kun voi laittaa pyykkikoneen ja astianpesukoneen keskellä päivää käyntiin. :)
Autokin on ollut koko päivän latauksessa, normaalisti lataan vain öisin.
Kuulostaa melkoiselta penninvenyttämiseltä, jos sulla on varaa sähköautoon mutta samalla mietit, että meneekö pyykkikoneen 650 Wh päivä- vai yösähkön hinnalla. Päiväsaikaanhan se saattaa viime talven kaltaisina huipputunteina maksaa jopa 20 senttiä enemmän!
Heh, vähän kärjistin ehkä, mutta säästöä se on pienikin säästö. :)
Tästä tulee hyvinvointitappiota jos kuluttajat eivät keksi arvokasta käyttöä sähkölle eikä ole mahdollisuutta varastoida energiaa.
[hyvinvointitappio on] käsite, jolla tarkoitetaan epätäydellisten markkinoiden haittaa verrattuna täydelliseen kilpailuun.
En ihan suoraan näe, miten tuo negatiivinen hinta voisi aiheuttaa hyvinvointitappiota tuossa mielessä? Kyseessähän ei ole markkinoiden ulkopuolelta tuleva vero tai säännös, joka keinotekoisesti muokkaa hintaa, vaan ihan puhtaasti ylituotanto.
Hyvinvointitappion ei tarvitse olla “keinotekoinen”. Kun tuotettua hyödykettä ei tuoteta optimaalinen määrä, syntyy hyvinvointitappiota.
Jos, huom. jos, kuluttajat keksivät sähkölle käyttöä joka on korkeampi kuin sähkön tuottamisen aiheuttama kustannus hyvinvointitappiota ei tule, mutta en usko että näin on. Pitäisi keksiä keino laittaaa sähköenergiaa talteen. Autot lataukseen!
Ok, kiitos selvennyksestä! Katselin myös tuolta artikkelin englanninkielisestä versiosta ja tämä taitaa osua hyvin tähän tapaukseen (vaikka tuesta ei olekaan kyse):
Subsidy
Conversely, deadweight loss can also arise from consumers buying more of a product than they otherwise would based on their marginal benefit and the cost of production. For example, if in the same nail market the government provided a $0.03 subsidy for every nail produced, the subsidy would reduce the market price of each nail to $0.07, even though production actually still costs $0.10 per nail. Consumers with a marginal benefit of between $0.07 and $0.10 per nail would then buy nails, even though their benefit is less than the real production cost of $0.10. The difference between the cost of production and the purchase price then creates the “deadweight loss” to society.
Eli sähkön hinnan tilanteeseen sovitettuna, kuluttajat eivät saa samaa määrää “hyötyä” tuosta halvenneesta hinnasta kuin mitä tuottajat joutuvat siitä maksamaan. Jotakuinkin näin?
Sen voi ymmärtää niin, että on kuluttajia, jotka eivät ostaisi nauloja 10 sentillä, mutta heille maksetaankin 3 senttiä siitä, että he ostavat sen.
Helpompi on ehkä hahmottaa intuitiivisesti esimerkistä, jonka olen nähnyt lähimmässä Cittarissani: kassalinjaston ulkopuolella oli pieni pakasteallas, josta asiakkaat saivat ottaa ilmaiseksi kaurajauhispakkauksen. Hyvin moni, joka sen otti, todennäköisesti ei lopulta edes syönyt tai avannut pakettia, tai sitten ei hirveästi siitä muutenkaan nauttinut. Hyvinvointitappio oli siinä, että tätä tuotetta oltiin valmistettu aivan liikaa siihen nähden, paljonko sillä oli jopa alennettuun hintaan kysyntää, jolloin se jouduttiin käytännössä heittämään pois.
Pitääpä laittaa sauna lämpeämään
Perusmaksu 37,56€/kk+7,17snt/kwh. Ja siirtoa kun ei voi kilpailuttaa. Mutta lämmittäähän siinä ajatus että joku Australialainen mummo voi vanhainkodissa pitää tuolla rahalla ilmastoinnin täysillä.
